[03:34.00]Viel盲 ne huudot korvissa kaikuu
[03:34.00]Vaik' viikkoja muutama ohi on vierinyt
[03:34.00]Kysymysmerkitkin suoriksi taipuu
[03:34.00]Kun selvink盲盲n asia mit盲盲n ei merkinnyt
[03:34.00]
[03:34.00]P盲盲lle lipaston vanha vekkari
[03:34.00]J盲tetty ol' k盲ym盲盲n mennytt盲 aikaa
[03:34.00]
[03:34.00]Oli toiveita t盲ysi盲 valmis h盲n
[03:34.00]H盲n uhkui voimia, voimia el盲m盲n
[03:34.00]Mut j盲lkik盲teen aatellen
[03:34.00]Kovin kirkkaita olivat v盲lit rivien
[03:34.00]
[03:34.00]Yh盲 tallille johtaa samat j盲ljet
[03:34.00]Sis盲lt盲 p盲in oven salvanneet
[03:34.00]
[03:34.00]Viel盲 tulee aika itse盲盲n siet盲盲
[03:34.00]Vaan jokin kumma kaulusta hiert盲盲
[03:34.00]Se korutont' on kertomaa
[03:34.00]
[03:34.00]Puhtaita vaatteita, lakanoita
[03:34.00]Ripustettu oli narulle kuivumaan
[03:34.00]Kaukalot t盲ynn盲 nyt akanoita
[03:34.00]Kun viimeiset leiv盲t kurkkuun k盲y juuttumaan
[03:34.00]
[03:34.00]Tallin nurkassa saunajakkara
[03:34.00]Kumollaan...
[03:34.00]
[03:34.00]Viel盲 tulee aika itse盲盲n siet盲盲
[03:34.00]Vaan jokin kumma kaulusta hiert盲盲
[03:34.00]Se korutont' on kertomaa